Luokat 5-6

OPPIAINEET:

Äidinkieli ja kirjallisuus 10

suomi toisena kielenä 15

Toinen kotimainen kieli 15

Vieraat kielet 17

Matematiikka 20

Biologia ja maantieto 23

Fysiikka ja kemia 26

Evankelis-luterilainen uskonto 29

Elämänkatsomustieto 32

Historia 35

Musiikki 37

Kuvataide 39

Käsityö 42

Liikunta 45

Vuosiluokkien 3.–6. äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. Oppilasta ohjataan kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä.

Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella on näinä vuosina itseisarvoa, mutta niillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon, ilmaisuvarojen mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. Oppilasta harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen.

A) Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat

Oppilas:

B) Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy

Oppilas:

C) Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy

Oppilas:

D) Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syventyy

Oppilas:

Vuorovaikutustaidot

Tiedonhankintataidot

Tekstin ymmärtäminen

Puhe-esityksien ja kirjoitusten laatiminen

Kielen tehtävät ja rakenne

Kirjallisuus

Oppilas:

Oppilas:

Oppilas:

Oppilas:

Oppilas:

Oppilas:

Suomi toisena kielenä -oppiaineessa noudatetaan Helsingin omaa oppiaineen opetussuunnitelmaa.

Koulussamme opiskellaan ruotsia 4. luokalla alkavana vapaaehtoisena A-kielenä. Ruotsin kielen opiskelu antaa oppilaalle valmiuksia toimia ruotsinkielisissä viestintätilanteissa. Oppilas tottuu käyttämään ruotsinkielen taitoaan ja hänen tietonsa pohjoismaisista kulttuureista kasvaa. Oppilas oppii myös sen, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Ruotsin kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine.

Oppilas saa ikäkauteen sopivan peruskielitaidon, joka toimii pohjana jatko-opinnoille. Hän omaksuu kielen oikean ääntämisen ja kirjoittamisen. Hän tuntee keskeistä sanastoa, sanontoja ja rakenteita, joita tarvitaan arkielämän kielenkäyttötilanteissa. Hän ymmärtää yksinkertaisen tekstin ja puheen keskeisen sisällön sekä osaa kertoa ja kirjoittaa lyhyesti tuttuihin aihepiireihin kuuluvista asioista.

Oppilas oppii:

Oppilas oppii:

Tilanteet ja aihepiirit ruotsinkielisen kielialueen näkökulmasta

5. luokka

6. luokka

5. luokka

6. luokka

5. luokka

Oppilas:

6. luokka

Oppilas:

Arviointi ohjaa ja kannustaa ruotsin opiskelussa sekä kuvaa, miten hyvin oppilas on saavuttanut kielenoppimiselle ja työskentelylle asetetut tavoitteet. Arviointi auttaa oppilasta muodostamaan realistisen kuvan tiedoistaan ja taidoistaan, oppimisestaan ja kehittymisestään sekä näin tukee oppilaan persoonallisuuden kasvua. Kielitaidon arvioinnissa hyödynnetään 6. luokalla eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikkojen suomalaista sovellusta (ks. liite).

Kulttuuritaidoista arvioidaan oppilaan kykyä käyttää ruotsinkieliselle kulttuurille tyypillisiä viestintätapoja ja hänen tietojaan ruotsinkielisistä maista ja suomenruotsalaisen kulttuurin piirteistä. Oppilaita ohjataan ja kannustetaan arvioimaan itse osaamistaan ja oppimistaan.

Arvioinnin tukena voidaan käyttää:

Toisen kotimaisen kielen osaamisen taso 6. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite 1) mukaan:

Oppilas:

Oppilas:

Toisen kotimaisen kielen opiskelussa käsitellään koulun yhteisiä aihekokonaisuuksia: kansainvälisyys ja ympäristö sekä vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. Näiden toteutumisesta katso kohdat kulttuuritaidot, opiskelutaidot, viestintästrategiat ja arviointi.

Koulussamme opiskellaan 3. luokalla alkavana A-kielenä englantia ja saksaa. Englantia tarjotaan myös 4. luokalla alkavana vapaaehtoisena A-kielenä.

Vieraiden kielten opetus antaa oppilaalle valmiuksia toimia englannin- ja saksankielisissä viestintätilanteissa. Opetus totuttaa oppilasta käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös muiden kulttuureiden elämänmuotoa. Oppilas oppii myös sen, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine.

Vieraiden kielten kielelliset tavoitteet luokille 3.–6.

Oppilas saa ikäkauteen sopivan peruskielitaidon, joka toimii pohjana jatko-opinnoille. Hän omaksuu kielen oikean ääntämisen ja kirjoittamisen. Hän tuntee keskeistä sanastoa, sanontoja ja rakenteita, joita tarvitaan arkielämän kielenkäyttötilanteissa. Hän ymmärtää yksinkertaisen tekstin ja puheen keskeisen sisällön sekä osaa kertoa ja kirjoittaa lyhyesti tuttuihin aihepiireihin kuuluvista asioista.

5. luokka

Oppilas:

6. luokka

Oppilas:

Vieraiden kielten oppiminen on myös kohdemaan kulttuurin oppimista, sillä kieli ja kulttuuri ovat sidoksissa toisiinsa.

Vuosiluokat 3.–6.

Oppilas oppii:

Vuosiluokat 3.–6.

Oppilas oppii:

5. luokka

6. luokka

5. luokka

6. luokka

5. luokka

6. luokka

5. luokka

Oppilas:

6. luokka

Oppilas:

Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta kieltenopiskelussa sekä kuvaa, miten hyvin oppilas on saavuttanut kielenoppimiselle ja työskentelylle asetetut tavoitteet. Arvioinnin tarkoituksena on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva tiedoistaan ja taidoistaan, oppimisestaan ja kehittymisestään sekä näin tukea oppilaan persoonallisuuden kasvua. Kielitaidon arvioinnissa hyödynnetään 6. luokalla eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikkojen suomalaista sovellusta. (Katso liite).

Kulttuuritaidoista arvioidaan oppilaan kykyä käyttää kulttuurille tyypillisiä viestintätapoja ja hänen tietojaan kielialueen maista ja kulttuurin piirteistä. Oppilaita ohjataan ja kannustetaan arvioimaan itse osaamistaan ja oppimistaan.

Arvioinnin tukena voidaan käyttää:

Vieraan kielen osaamisen taso 6. luokalla kielitaidon tasojen kuvausasteikon (liite 1) mukaan:

Oppilas:

Oppilas:

Kieltenopiskelussa käsitellään koulun yhteisiä aihekokonaisuuksia: kansainvälisyys ja ympäristö sekä vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta. Näiden toteutumisesta katso kohdat kulttuuritaidot, opiskelutaidot, viestintästrategiat ja arviointi.

Vuosiluokkien 3.–5. matematiikan opetuksen tärkeimpiä päämääriä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, lukukäsitteen ja peruslaskutoimitusten varmentaminen sekä matematiikan käsitteiden ymmärtämisen pohjustaminen.

5. luokalla oppilas oppii:

Luvut ja laskutoimitukset

Algebra

Geometria

Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys

Oppilas:

Oppilas:

Oppilas:

Oppilas:

Arvioinnin osa-alueet 3.–5. luokilla:

Biologian ja maantiedon opetuksessa painotetaan vastuullisuutta, luonnon suojelua ja elinympäristöjen vaalimista sekä tuetaan oppilaan kasvua aktiiviseksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi. Biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään omaa kasvuaan ja kehitystään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena prosessina sekä ihmisen ja hänen elinympäristönsä välisenä vuorovaikutuksena. Halutessaan opettaja voi lisäksi integroida biologian ja maantiedon oppisisältöjä myös muihin opetettaviin oppiaineisiin.

Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja vaalimaamaan luonnon monimuotoisuutta. Biologian opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta tuntemaan myös itseään ihmisenä ja osana luontoa. Oppilaan tulee saada myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnosta sekä oppia havainnoimaan ympäristöä. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen.

Oppilas:

Eliöt ja elinympäristöt

Ihminen rakenne, elintoiminnot, kasvu ja kehitys

Luonnon ja ympäristön suojeleminen

Oppilas:

Eliöt ja elinympäristöt

Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu ja kehitys

Luonnon ja ympäristön suojeleminen

Oppilas:

Maantiedon opetuksessa tarkastellaan maapalloa ja sen erilaisia alueita. Opetuksen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään luonnon ja ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja niiden välistä vuorovaikutusta eri alueilla. Maantiedon opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaiden maailmankuvaa kotimaasta Eurooppaan ja muualle maailmaan. Opetus järjestetään siten, että oppilas saa käsityksen luonnon- ja kulttuuriympäristöjen rikkaudesta ympäri maapalloa ja oppii arvostamaan niitä. Maantiedon opetuksen tulee luoda pohjaa kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle ja kansainvälisyydelle.

Oppilas:

Oppilas:

Eurooppa osana maailmaa

Oppilas:

Oppilas:

Biologian ja maantiedon opetuksessa käytetään mahdollisimman monipuolisesti erilaisia työtapoja; havainnointia, erilaisia projekteja ja esitelmiä, kokeellista työskentelyä ja opintoretkiä.

Biologian ja maantiedon arviointi on jatkuvaa ja asetettujen tavoitteiden suuntaista. Arviointi voi olla suullista tai kirjallista. Arvioinnissa kiinnitetään oppimistulosten lisäksi huomiota oppilaan aktiivisuuteen ja työskentelytaitoihin. Oppilas arvioi myös itseään.

Biologiassa ja maantiedossa käsitellään seuraavia aihekokonaisuuksia: ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, turvallisuus ja liikenne sekä ihminen ja teknologia.

Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan ja kemian peruskäsitteitä ja periaatteita. Opiskelun tulee innostaa oppilasta luonnontieteiden opiskeluun, auttaa oppilasta pohtimaan hyvän ja turvallisen ympäristön merkitystä sekä opettaa oppilasta huolehtimaan ympäristöstään ja toimimaan siinä vastuullisesti. Opetukseen integroidaan terveystiedon opetusta, jossa oppilaan toimintaa tarkastellaan turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta.

Oppilas oppii:

Oppilas:

Aineet ympärillämme

Erotusmenetelmät

Ilma ja ilmakehä

Luonnon rakenteet

Oppilas:

Aineet ympärillämme

Tuotteiden elinkaari

Energia ja sähkö

Luonnon rakenteet

Kemian ja fysiikan opetuksessa käytetään pääasiallisesti kokeellisia työtapoja. Lisäksi voidaan käyttää muita aiheisiin sopivia työskentelytapoja, kuten projektityöt ja esitelmät.

Arviointi on jatkuvaa ja tavoitteiden suuntaista. Arviointi voi olla suullista tai kirjallista. Erityisesti fysiikan ja kemian arvioinnissa kiinnitetään huomiota oppilaan työskentelytaitoihin ja tuntiaktiivisuuteen sekä oppilaan kykyyn jäsentää ja esitellä tutkimustuloksia. Oppilaalla on mahdollisuus arvioida myös omaa työskentelyään.

Oppilas osaa:

Oppilas:

Oppilas:

Oppilas:

Fysiikassa ja kemiassa käsitellään erityisesti seuraavia aihekokonaisuuksia: osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, turvallisuus ja liikenne sekä ihminen ja teknologia.

Oppiaineen tarkoitus on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia, joiden pohjalta hän rakentaa omaa kulttuuri-identiteettiään ja hahmottaa uskontojen merkitystä omassa lähiympäristössään. Mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään eri seurakuntien tarjoamia tilaisuuksia.

Oppilas

Oppilas:

Eettisyyteen kasvaminen

Luterilaisen kirkon elämää

Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma

Oppilas:

Oppilas:

Oppilas:

Oppilas:

Elämänkatsomustieto on oppiaine, jossa tapa työskennellä on vähintäänkin yhtä tärkeä kuin vuosittain opiskeltavat asiakokonaisuudet. Elämänkatsomustiedossa pyritään antamaan rakennusaineksia oman maailmankuvan ja elämänkatsomuksen rakentamiseen. Työskentelyn päätavoite on oppilaiden ajattelun kehittäminen ikäkauteen sopivalla tavalla käsittelemällä niin teoreettisia kuin ajankohtaisiakin asioita. Asioita pyritään käsittelemään pitkäjänteisesti ja syvällisesti pyrkimyksenä yhdistää tiedot, tunteet ja toiminta. Elämänkatsomustiedossa pohditaan ihmisyyttä, onnellisen elämän aineksia ja mietitään kultaisen säännön sisältöä ja merkitystä.

Elämänkatsomustiedossa oppilaat tutustuvat monipuolisesti suomalaiseen kulttuuriin sekä vieraiden maiden ja kansojen kulttuureihin erilaisuuden ymmärtämiseksi. Oppi-tunneilla pyritään myös ajankohtaisuuteen. Kansainvälinen vastuu ja rauhantahtoinen suuntautuminen maailman kehitykseen ovat esillä. Elämän-katsomustiedossa oppilasta ohjataan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti tiedostamaan luonnon merkitys ihmiselle sekä ihmisen oma vastuu ympäristöstänsä.

Opetuksen ydintehtävänä on tukea lapsen kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa. Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä:

Oppilas:

Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu: Ajattelun vapaus

Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti: Elämänkatsomus

Yhteisö ja ihmisoikeudet: Tasa-arvo ja rauha

Ihminen ja maailma: Kestävä kehitys

A) Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu

Oppilas:

Oppilas:

toimintalähtökohtien olemassaolon

B) Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti

Oppilas:

Oppilas:

C) Yhteisö ja ihmisoikeudet

Oppilas:

Oppilas:

D) Ihminen ja maailma

Oppilas:

Oppilas:

Historian opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan vastuulliseksi toimijaksi, joka osaa käsitellä oman ajan ja menneisyyden ilmiöitä kriittisesti. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että oma kulttuuri ja muut kulttuurit ovat historiallisen kehitysprosessin tulosta. Opetuksessa käsitellään sekä yleistä että Suomen historiaa.

Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia rakentaa identiteettiään, perehtyä ajan käsitteeseen ja ymmärtää ihmisen toimintaa sekä henkisen ja aineellisen työn arvoa. Tavoitteena on opettaa oppilasta tekemään arvovalintoja ja edistää kriittistä ajattelua.

Oppilas:

Omat juuret ja historiallinen tieto

Esihistoriallinen aika ja ensimmäiset korkeakulttuurit

Eurooppalaisen sivilisaation synty

Keskiaika

Oppilas:

Uuden ajan murros

Suomi Ruotsin valtakunnan osana

Vapauden aate voittaa alaa

Lisäksi yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle saakka:

Opettaja valitsee kunkin oppilasryhmän kanssa käsiteltävän teeman ryhmäkohtaisesti.

Oppimisprosessissa arvioidaan oppilaan työskentelytaitoja, tietoja ja taitoja sekä osallistumista ja oma-aloitteisuutta. Oppimistulosten arvioinnissa huomioidaan oppilaan tuotokset, suoritukset ja koetulokset. Näissä tarkastellaan kuinka oppilas osaa hankkia tietoa menneisyydestä, ymmärtää historian ilmiöitä ja käyttää historiallista tietoa.

Oppilas:

Oppilas:

Historiassa käsitellään erityisesti seuraavia aihekokonaisuuksia: ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, viestintä ja mediataito, osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta sekä ihminen ja teknologia.

Musiikin opetuksen tehtävänä on tarjota lapselle musiikin iloa ja innostaa häntä harrastamaan sitä monipuolisesti.

Oppilas:

Kuvataiteen opetuksessa painotetaan ilmaisussa tarvittavien taitojen harjoittelua. Mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään museoiden, näyttelyiden ja taidepajojen tarjonta.

Oppilas:

Oppilas:

Oppilas:

Käsityön opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan käsityötaitoa niin, että hänen itsetuntonsa sen varassa kasvaa ja hän kokee iloa ja tyydytystä työstään. Lisäksi hänen vastuuntuntonsa työstä ja materiaalin käytöstä lisääntyy ja hän oppii arvostamaan työn ja materiaalin laatua ja suhtautumaan arvioiden ja kriittisesti sekä omiin valintoihinsa että tarjolla oleviin virikkeisiin, tuotteisiin ja palveluihin.

Opetus toteutetaan oppilaan kehitysvaihetta vastaavin aihepiirein ja projektein kokeillen, tutkien ja keksien. Käsityön opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja itsenäiseen työntekoon, kehittää luovuutta, esteettisiä, teknisiä ja psyykkis-motorisia kykyjä, ongelmanratkaisutaitoja sekä ymmärrystä teknologian arkipäivän ilmiöistä. Oppilasta johdatetaan tutustumaan suomalaiseen ja myös muiden kansojen käsityön kulttuuriperinteeseen.

Käsityön opetuksessa painotetaan hyvien perustaitojen oppimista. Opetuksessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan Helsingin museoiden tarjonta sekä

erilaiset näyttelyt.

Käsityön opetuksen ydintehtävänä on syventää ja kartuttaa oppilaan käsityötietoja ja -taitoja siten, että hän kykenee entistä itsenäisemmin tekemään tarkoituksenmukaisia valintoja käsityöprosessin eri vaiheissa.

Oppilas valitsee käsityöopinnoissaan painotuksen joko tekniseen työhön tai tekstiilityöhön.

Oppilas oppii suunnittelemaan ja valmistamaan laadukkaan, tarkoituksenmukaisen ja esteettisen tuotteen.

Oppilas

Arvioinnin perusteet:

Oppilaan osaamisen ja edistymisen arviointi perustuu hyvän osaamisen kriteereihin ja asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi arvioidaan oppilaan työskentelytaitoja ja kiinnitetään huomiota oppilaan aktiivisuuteen ja innostuneisuuteen.

Käsityötä opetetaan:

Käsitöissä käsitellään seuraavia aihekokonaisuuksia: ihmisenä kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys, vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta, turvallisuus ja liikenne sekä ihminen ja teknologia.

Liikunnan opetuksen päämääränä on antaa oppilaille sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa. Liikunnanavulla tuetaan myös oppilaan sosiaalisia taitoja sekä opetetaan ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Oppilas tutustuu leikkien ja pelin avulla erilaisiin sisä- ja ulkoliikuntamuotoihin. Lapsi saa liikkua kannustavassa ilmapiirissä omilla ehdoillaan ilman keskinäisen kilpailun korostumista.

5. luokan keskeiset tavoitteet

Oppilas:

Voimistelu

Palloilu

Yleisurheilu

Luontoliikunta

Talvilajit (mahdollisuuksien mukaan)

Uinti

Voimistelu

Palloilu

Yleisurheilu

Luontoliikunta

Talvilajit

Uinti