|
VESALAN ALA-ASTEEN KOULUN
OPETUSSUUNNITELMA 2005–
VUOSILUOKAT 3.–4.
SISÄLLYS
OPPIAINEET:
Äidinkieli ja kirjallisuus 10
suomi toisena kielenä 13
Toinen kotimainen kieli 13
Vieraat kielet 14
Matematiikka 17
Ympäristö- ja luonnontieto 19
Evankelis-luterilainen uskonto 23
Elämänkatsomustieto 24
Musiikki 26
Kuvataide 27
Käsityö 28
Liikunta 30
Opetussuunnitelmassa olevat kursiivilla kirjoitetut tekstit ovat
Helsingin opetustoimen yhteisiä
linjaustekstejä.
3 OPPIAINEET
3.1
Äidinkieli ja kirjallisuus
Vuosiluokkien 3.–6. äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen
keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksen tavoitteena
on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen
syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen. Oppilasta ohjataan
kuuntelemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan erityyppisiä tekstejä.
Kirjallisuuden lukemisella ja monipuolisella kirjoittamisella on
näinä vuosina itseisarvoa, mutta niillä tuetaan myös oppilaan lukutaidon,
ilmaisuvarojen mielikuvituksen ja luovuuden kehittymistä. Oppilasta
harjaannutetaan myös oman lukukokemuksen jakamiseen ja käsittelemiseen.
3. luokan keskeiset tavoitteet
A) Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat
Oppilas:
 | osaa kuunnella |
| rohkaistuu keskustelemaan |
| oppii perustelemaan mielipiteensä |
| arvostaa sekä omia että muiden esityksiä |
B) Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä
kehittyy
Oppilas:
| kehittyy peruslukutaidossaan |
| opettelee lukemaan erilaisia tekstejä, esim. sanomalehdet, kaunokirjat,
aikakauslehdet, tietokirjat |
| ymmärtää ikätasolleen sopivia tekstejä |
C) Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri
tarkoituksiin kehittyy
Oppilas:
| oppii kirjoittamaan sujuvasti käsialakirjoitusta |
| varmentaa sanatasoista oikeinkirjoitustaan |
| osaa tuottaa ehjiä lauseita ja kirjoittaa niitä oikein |
| kehittää taitoaan kertoa ja kirjoittaa juonellisia tarinoita |
D) Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin
syventyy
Oppilas:
| lukee muutamia ikätasolleen sopivia teoksia |
| tutustuu sanojen luokitteluun |
| osaa aakkostaa |
3. luokan keskeiset sisällöt
Vuorovaikutustaidot
| aktiivisen kuuntelun harjoittelua |
| oman mielipiteen kertominen ja sen perustelemisen harjoittaminen |
| keskusteluharjoituksia pareittain |
Tiedonhankintataidot
| kirjaston käytön harjoittelua; tutkimustyön työmenetelmiin johdattaminen |
| oppikirjan käyttäminen perustietolähteenä |
| tutustuminen ikätasolle suunnattuihin tietoteksteihin, esim. sanomalehtiin
ja aikakauslehtiin |
Tekstin ymmärtäminen
| keskittyvän ja ymmärtävän kuuntelun harjoittelua |
| sujuva lukemisen tekniikan harjoittelu |
| ennakoivan lukemisen harjoittelua |
| oleellisen erottaminen luetusta |
Puhe-esityksien ja kirjoitusten laatiminen
| selkeän, sujuvan ja luettavan käsialan harjoittelua |
| oikeinkirjoitus, lauseen tuottaminen |
| ääneen lukeminen ja puheen tauotus |
| omien tarinoiden ja kokemuksien kertomista ja niiden kirjoittamista |
Kielen tehtävät ja rakenne
| kielen havainnointia ja kielen rakenteen tutkimista |
| sanaluokista substantiivi, adjektiivi ja verbi |
| lauseen tunnusmerkit |
| puhutun ja kirjoitetun kielen havainnointia |
.
Kirjallisuus
| monipuoliseen lasten kirjallisuuteen tutustumista |
| runsasta lukemista |
| kuuntelemista ja kokemuksien jakamista |
| ikätasolle sopivien kokonaisteoksien lukemista |
| tunne-elämän ja mielikuvituksen kehittäminen |
4. luokan keskeiset tavoitteet
A) Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät
Oppilas:
| harjaantuu toimimaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa |
| oppii huomioimaan vastaanottajan |
| osallistuu aktiivisesti keskusteluun kuuntelemalla ja esittämällä |
| ilmaisee omia mielipiteitään tutussa ryhmässä pyrkien myös perusteluihin |
B) Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä
kehittyy
Oppilas:
| harjaantuu lukemaan eläytyvästi tuttuja tekstejä |
| osaa tehdä lukemastaan tekstistä kysymyksiä |
| opettelee etsimään tietoa lukemastaan tekstistä |
C) Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri
tarkoituksiin kehittyy
Oppilas:
| saa kokemuksia kirjoitelman tuottamisesta tekstinkäsittelyohjelmilla |
| tuottaa lyhyitä, erityyppisiä tekstejä |
| suunnittelee ja muokkaa omia kirjoitelmiaan saamansa palautteen
perusteella |
| perustelee sekä arvioi omia tuotoksiaan |
| opettelee antamaan palautetta toisten teksteistä rakentavasti |
| osaa yhdistellä lauseita tosiinsa; virke |
D) Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin
syventyy
Oppilas:
| tutustuu erilaisiin teksteihin |
| lukee monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja hänen
positiivinen asenteensa lukemiseen säilyy |
| tutustuu sanaluokkajärjestelmään ja osaa luokitella tuttuja sanoja
sanaluokkiin |
| osaa kirjoittaa nominatiivialkuiset yhdyssanat oikein |
4. luokan keskeiset sisällöt
Vuorovaikutustaidot
| erilaisten vuorovaikutustilanteiden harjoittelua ja havainnointia mm.
draamallisin keinoin; tapakasvatus, esim. tervehtiminen |
| omien mielipiteiden esittämistä, kertomista ja asiointia |
| kysymyksien tekoa ja kuuntelutaitojen harjoittamisen syventämistä |
| keskustelutaitojen kehittymistä pienryhmissä |
Tiedonhankintataidot
| kirjaston aineiston ryhmittelyyn ja sisältöihin tutustumista |
| kirjojen hakua ja varaamista |
Tekstin ymmärtäminen
| luettavaan tekstiin tutustuminen sen rakenteita tutkimalla; lauserakenteet
ja kappalejako |
| ajatuskartan laatimiseen tutustumista |
Puhe-esityksien ja kirjoitusten laatiminen
| kirjoittamisen käyttäminen viestinnän välineenä mahdollisimman aidoissa
tilanteissa |
| juonellinen kertomus |
| mielipiteen ilmaisu |
Kielen tehtävät ja rakenne
| kielen rakenne, sanojen käytön tarkastelua ja luokittelua |
| sanaluokat |
| sanojen taivutus: paikallissijat |
Kirjallisuus
| tutustumista eri kirjallisuuden lajeihin |
| luetaan monipuolisesti lasten ja nuorten kirjallisuutta |
| lukukokemuksien jakamista |
| tunne-elämän ja mielikuvituksen kehittäminen |
3.2 Suomi
toisena kielenä
Suomi toisena kielenä -oppiaineessa noudatetaan Helsingin omaa
oppiaineen opetussuunnitelmaa.
3.3 Toinen
kotimainen kieli
Koulussamme opiskellaan ruotsia 4. luokalla alkavana
vapaaehtoisena A-kielenä. Ruotsin kielen opiskelu antaa oppilaalle valmiuksia
toimia ruotsinkielisissä viestintätilanteissa. Oppilas tottuu käyttämään
ruotsinkielen taitoaan ja hänen tietonsa pohjoismaisista kulttuureista kasvaa.
Oppilas oppii myös sen, että taitoaineena ja kommunikaation välineenä kieli
edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista viestinnällistä harjoittelua. Ruotsin
kieli oppiaineena on taito- ja kulttuuriaine.
Tavoitteet
Kielitaito
Oppilas saa ikäkauteen sopivan peruskielitaidon, joka toimii
pohjana jatko-opinnoille. Hän omaksuu kielen oikean ääntämisen ja
kirjoittamisen. Hän tuntee keskeistä sanastoa, sanontoja ja rakenteita, joita
tarvitaan arkielämän kielenkäyttötilanteissa. Hän ymmärtää yksinkertaisen
tekstin ja puheen keskeisen sisällön sekä osaa kertoa ja kirjoittaa lyhyesti
tuttuihin aihepiireihin kuuluvista asioista.
Kulttuuritaidot
Oppilas oppii:
| tuntemaan suomenruotsalaista, ruotsalaista ja muuta pohjoismaista
elämänmuotoa |
| viestimään ruotsinkielisen kulttuurin edustajien kanssa jokapäiväisissä
tilanteissa ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla |
Opiskelustrategiat
Oppilas oppii:
| toimimaan vastuullisesti (kotitehtävistä ja opiskeluvälineistä
huolehtiminen) |
| osallistumaan yritteliäästi kielenoppimistilanteisiin |
| ymmärtämään säännöllisen harjoittelun tärkeyden kielenoppimisessa |
| työskentelemään parin kanssa ja ryhmän jäsenenä |
| käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita
tiedonhankintavälineitä |
| käyttämään hyväkseen yleistietouttaan ja äidinkielessä oppimaansa vieraan
kielen opiskelussa |
| käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan |
| työskentelemään vähitellen yhä itsenäisemmin |
| tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana |
| arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa
tavoitteisiin |
4. luokan keskeiset sisällöt
Tilanteet ja aihepiirit ruotsinkielisen kielialueen näkökulmasta
| oma itse ja lähiympäristö (esim. perhe, koti, harrastukset) |
| laajempi lähiympäristö (esim. koulu, kaupunki ja maaseutu, kotimaa) |
| yksinkertaiset vuorovaikutustilanteet (esim. kaupassa käynti, ruokailu,
asioiden ja henkilöiden kuvailu) |
Rakenteet
| substantiivin taivutus (en -sanat) |
| perusverbejä |
| adjektiiveja |
| persoonapronominit |
| perusluvut |
| prepositioita |
Viestintästrategiat
Oppilas:
| oppii tunnistamaan ja vähitellen tuottamaan kohdekielelle tyypilliset
äänteet |
| ymmärtää aluksi pääasiat puheesta ja kirjoitetusta kielestä sekä
kielitaidon karttuessa löytää tekstistä ja puheesta halutun tiedon |
| pyrkii viestimään ymmärrettävästi (esim. ilmeitä ja eleitä apuna käyttäen) |
| oppii käyttämään kirjan sanastoa |
Arviointi
Arviointi ohjaa ja kannustaa ruotsin opiskelussa sekä kuvaa,
miten hyvin oppilas on saavuttanut kielenoppimiselle ja työskentelylle asetetut
tavoitteet. Arviointi auttaa oppilasta muodostamaan realistisen kuvan
tiedoistaan ja taidoistaan, oppimisestaan ja kehittymisestään sekä näin tukee
oppilaan persoonallisuuden kasvua. Kielitaidon arvioinnissa hyödynnetään 6.
luokalla eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikkojen suomalaista
sovellusta (ks. liite).
Kulttuuritaidoista arvioidaan oppilaan kykyä käyttää
ruotsinkieliselle kulttuurille tyypillisiä viestintätapoja ja hänen tietojaan
ruotsinkielisistä maista ja suomenruotsalaisen kulttuurin piirteistä. Oppilaita
ohjataan ja kannustetaan arvioimaan itse osaamistaan ja oppimistaan.
Arvioinnin tukena voidaan käyttää:
| tuntityöskentelyn ja kotityön seurantaa, jolloin huomio kiinnitetään
tietojen ja taitojen ohella vastuun ottamiseen omasta työstä, säännölliseen
työskentelyyn ja opiskelutaitoihin |
| kirjallisia ja suullisia tuotoksia, joiden yhteydessä tarkkaillaan
ääntämistä, sujuvuutta, oikeakielisyyttä ja sanavaraston laajuutta |
| kirjallisia ja suullisia kokeita, jotka sisältävät monipuolisia tehtäviä
eri kielitaidon osa-alueilta |
3.4 Vieraat
kielet
Koulussamme opiskellaan 3. luokalla alkavana A-kielenä englantia
ja saksaa. Englantia tarjotaan myös 4. luokalla alkavana vapaaehtoisena
A-kielenä.
Vieraiden kielten opetus antaa oppilaalle valmiuksia toimia
englannin- ja saksankielisissä viestintätilanteissa. Opetus totuttaa oppilasta
käyttämään kielitaitoaan ja kasvattaa hänet ymmärtämään ja arvostamaan myös
muiden kulttuureiden elämänmuotoa. Oppilas oppii myös sen, että taitoaineena ja
kommunikaation välineenä kieli edellyttää pitkäjänteistä ja monipuolista
viestinnällistä harjoittelua. Vieras kieli oppiaineena on taito- ja
kulttuuriaine.
3. luokan tavoitteet
Oppilas saa ikäkauteen sopivan peruskielitaidon, joka toimii
pohjana jatko-opinnoille. Hän omaksuu kielen oikean ääntämisen ja
kirjoittamisen. Hän tuntee keskeistä sanastoa, sanontoja ja rakenteita, joita
tarvitaan arkielämän kielenkäyttötilanteissa. Hän ymmärtää yksinkertaisen
tekstin ja puheen keskeisen sisällön sekä osaa kertoa ja kirjoittaa lyhyesti
tuttuihin aihepiireihin kuuluvista asioista.
Kielitaitotavoitteet
3. luokka
Oppilas:
| tulee tietoiseksi kielestä ja sen merkityksestä |
| omaksuu myönteisen asenteen kielten opiskelua kohtaan |
| kiinnostuu eri kielistä ja kulttuureista |
| muodostaa pohjan kielenopiskelutaidoille ja myöhemmille kieliopinnoille |
| ymmärtää tavallisimpia sanoja, fraaseja sekä lyhyitä lauseita |
| osaa vastata itseään koskeviin kysymyksiin |
| rohkaistuu suulliseen tuottamiseen sana- ja sanontatasolla |
| oppii vähitellen arvioimaan oman työskentelynsä tehokkuutta |
4. luokka
Oppilas:
| oppii käyttämään kirjan sanastoa apunaan |
| ymmärtää yksinkertaista, selkeää puhetta ja tekstiä itselleen tutuista
aiheista |
| osaa kertoa lyhyesti itsestään |
Kulttuuritaidot
Vieraiden kielten oppiminen on myös kohdemaan kulttuurin
oppimista, sillä kieli ja kulttuuri ovat sidoksissa toisiinsa.
Vuosiluokat 3.–6.
Oppilas oppii:
| uuden kielialueen maantuntemusta |
| tuntemaan kohdealueen muuta kulttuuria eli tutustuu alustavasti sen
elämänmuotoon, ihmisiin, tapoihin, arvoihin ja asenteisiin sekä suhtautumaan
niihin myönteisesti |
| tekemään havaintoja kohdekulttuurin ja oman kulttuurinsa välisistä
yhtäläisyyksistä ja eroista |
| tulemaan toimeen kohdemaan asukkaiden kanssa jokapäiväisissä tilanteissa |
| kohdekulttuurille luontevalla tavalla |
Opiskelustrategiat
Vuosiluokat 3.–6.
Oppilas oppii:
| toimimaan vastuullisesti (kotitehtävistä ja opiskeluvälineistä
huolehtiminen) |
| osallistumaan yritteliäästi kielenoppimistilanteisiin |
| ymmärtämään säännöllisen harjoittelun tärkeyden kielenoppimisessa |
| työskentelemään parin kanssa ja ryhmän jäsenenä |
| käyttämään itsenäisesti oppikirjaa, sanakirjaa ja muita
tiedonhankintavälineitä |
| käyttämään hyväkseen yleistietouttaan ja äidinkielessä oppimaansa vieraan
kielen opiskelussa |
| käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan |
| työskentelemään vähitellen yhä itsenäisemmin |
| tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana |
| arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa
tavoitteisiin |
Keskeiset sisällöt
3. luokka
| oma itse ja lähiympäristö (esim. perhe, koti, harrastukset) |
4. luokka
| edellisten aihepiirien syventäminen (esim. koulu, kaupunki ja maaseutu,
kotimaa) |
| yksinkertaiset vuorovaikutustilanteet (esim. kaupassa käynti, ruokailu,
asioiden ja henkilöiden kuvailu) |
englannin kielen
rakenteet
3. luokka
| substantiivit: yksikkö / monikko |
| be- ja have- verbit sekä can- apuverbi |
| perusverbejä |
| adjektiiveja |
| persoonapronominit |
| s-genetiivi |
| prepositioita |
| lukusanat 1–100 |
4. luokka
| persoona- ja omistuspronomit |
| be- ja have- verbien taivutus |
| yleispreesens alustavasti |
| monikon laajentaminen |
| adjektiivien vertailu |
| artikkelin käyttö alustavasti |
| prepositioilmaisujen laajentaminen |
saksan kielen rakenteet
3. luokka
| substantiiveja ja niiden suvut |
| adjektiiveja |
| perusverbejä |
| persoonapronomineja |
| lukusanat |
4. luokka
| persoona- ja omistuspronomit |
| säännöllisten verbien preesenstaivutus |
| haben- ja sein- verbit |
| kysymys- ja kieltolauseet |
| artikkelin käyttö |
| prepositioita |
| lisää lukusanoja |
Viestintästrategiat
3. luokka
Oppilas:
| ymmärtää pääasiat puheesta ja kirjoitetusta tekstistä (esim. aiheen) |
| oppii tunnistamaan ja vähitellen tuottamaan kohdekielelle tyypilliset
äänteet |
4. luokka
Oppilas:
| löytää tekstistä ja puheesta halutun tiedon |
| pyrkii viestimään ymmärrettävästi (esim. ilmeitä ja eleitä apuna käyttäen) |
| oppii käyttämään kirjan sanastoa |
Arviointi
Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta kieltenopiskelussa sekä
kuvaa, miten hyvin oppilas on saavuttanut kielenoppimiselle ja työskentelylle
asetetut tavoitteet. Arvioinnin tarkoituksena on auttaa oppilasta muodostamaan
realistinen kuva tiedoistaan ja taidoistaan, oppimisestaan ja kehittymisestään
sekä näin tukea oppilaan persoonallisuuden kasvua. Kielitaidon arvioinnissa
hyödynnetään 6. luokalla eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikkojen
suomalaista sovellusta. (Katso liite).
Kulttuuritaidoista arvioidaan oppilaan kykyä käyttää
kulttuurille tyypillisiä viestintätapoja ja hänen tietojaan kielialueen maista
ja kulttuurin piirteistä. Oppilaita ohjataan ja kannustetaan arvioimaan itse
osaamistaan ja oppimistaan.
Arvioinnin tukena voidaan käyttää:
| tuntityöskentelyn ja kotityön seurantaa, jolloin huomio kiinnitetään
tietojen ja taitojen ohella vastuun ottamiseen omasta työstä, säännölliseen
työskentelyyn ja opiskelutaitoihin |
| kirjallisia ja suullisia tuotoksia, joiden yhteydessä tarkkaillaan
ääntämistä, sujuvuutta, oikeakielisyyttä ja sanavaraston laajuutta |
| kirjallisia ja suullisia kokeita, jotka sisältävät monipuolisia tehtäviä
eri kielitaidon osa-alueilta |
3.5
Matematiikka
Helsinkiläinen painotus
| systemaattinen eteneminen |
| kestävä pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle |
| konkreettiset mallit ja muut apuvälineet |
| oppilaiden kokemukset ja arkipäivän matematiikka |
| soveltaminen ja integroiminen eri oppiaineisiin |
| tietotekniikan ja muiden välineiden käyttö oppimisprosesseissa |
Vuosiluokat 3.–5.
Vuosiluokkien 3.–5. matematiikan opetuksen tärkeimpiä päämääriä
ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, lukukäsitteen ja
peruslaskutoimitusten varmentaminen sekä matematiikan käsitteiden ymmärtämisen
pohjustaminen
3. luokan keskeiset tavoitteet
Oppilas oppii:
| tutkien ja havainnoiden muodostamaan matematiikan käsitteitä ja
ymmärtämään niiden välisiä yhteyksiä |
| löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-
seuraussuhteita |
| käyttämään ja soveltamaan oppimiaan matemaattisia käsitteitä sekä oppii
käyttämään sääntöjä |
| keskittyneeseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä toimimaan ryhmässä |
| käyttämään yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskua |
3. luokan keskeiset sisällöt
Luvut ja laskutoimitukset
| kymmenjärjestelmän varmentaminen lukualueella 0-10000 |
| tutustuminen 60-järjestelmään ® kellonajat |
| lukujen luokittelua, suuruusvertailua ja järjestämistä
suuruusjärjestykseen |
| lukujonot, luettelu eteen- ja taaksepäin erilaisin lukuvälein |
| yhteen- ja vähennyslasku allekkain, nollien yli lainaaminen |
| kertolaskun käsitteen varmentaminen, kertotaulut 2–10 |
| kertolasku allekkain, 1-numeroinen kertoja |
| jakolaskun merkitseminen ja laskeminen päässälaskuna |
| murtoluvun käsite, murtolukujen vertailu |
| desimaaliluvun käsitteen pohjustaminen, esim. rahan avulla |
| murtoluku lukusuoralla |
| laskutoimitusten tulosten arviointia, pyöristäminen tasakymmeniksi |
| erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkimista |
Algebra
| helppojen lausekkeiden kirjoittamista ja laskemista |
| yhdistetyt laskutoimitukset ja laskujärjestys (ilman sulkeita) |
| lukujonon tulkitsemista ja tuottamista |
| säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien havaitsemista |
| yhtälön ratkaiseminen päättelemällä (puuttuva termi) |
Geometria
| kuvan suurentaminen ruudukon avulla |
| peilaus suoran suhteen, symmetria |
| nelikulmioiden luokittelu |
| monikulmion piirin laskeminen |
| mittaamisen periaatteen vahvistaminen |
| mittayksiköiden käyttöä, vertailua ja helppoja muunnoksia |
| arviointia ja päättelyä |
Tietojen käsittely ja tilastot
| tietojen etsimistä tekstistä, kuvista, taulukoista ja diagrammeista |
| tietojen esittämistä pylväsdiagrammilla |
4. luokan keskeiset tavoitteet
Oppilas oppii:
| tutkien ja havainnoiden muodostamaan matemaattisia käsitteitä ja
käsitejärjestelmä |
| löytämään ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syy-
seuraussuhteita |
| käyttämään ja soveltamaan oppimiaan matemaattisia käsitteitä sekä oppii
käyttämään sääntöjä |
| keskittyneeseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä toimimaan ryhmässä |
| perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään sekä esittämään ratkaisujaan
muille |
| käyttämään yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskua |
| esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta |
4. luokan keskeiset sisällöt
Luvut ja laskutoimitukset
| kymmenjärjestelmän hallinta lukualueella 0-100 000 |
| lukujen luokittelua, suuruusvertailua ja järjestämistä
suuruusjärjestykseen |
| lukujonot, luettelu eteen- ja taaksepäin erilaisin lukuvälein |
| yhteen-, vähennys ja kertolaskua päässä ja allekkain algoritmina |
| sisältö- ja ositusjako |
| jakolaskua päässä ja jakokulmassa yksinumeroisella jakajalla |
| samannimisten murtolukujen yhteen- ja vähennyslaskua |
| desimaaliluvun käsite, kymmen- ja sadasosat |
| desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskua päässälaskuna ja allekkain |
| murtoluvun ja desimaaliluvun yhteys |
| laskutoimitusten tulosten arviointia, pyöristäminen sadoiksi ja tuhansiksi |
| sulkeiden käyttö |
| negatiivisen kokonaisluvun käsite (lämpömittarimalli) |
| kombinatoriikkaa, erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkiminen |
Algebra
| helppojen lausekkeiden kirjoittamista ja laskemista |
| yhdistetyt laskutoimitukset ja laskujärjestys, myös sulkeet |
| säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien havaitsemista |
| lukujonon tulkitsemista ja tuottamista |
| yhtälöiden ratkaisemista päättelemällä |
| Tietojen käsittely ja tilastot |
| tietojen etsimistä tekstistä, kuvista, taulukoista ja diagrammeista |
| tietojen esittämistä pylväsdiagrammilla ja viivadiagrammilla |
Geometria
| kuvan suurentaminen ja pienentäminen ruudukon avulla |
| kulmien luokittelu |
| kolmioiden luokittelu |
| suoran suhteen symmetristen kuvioiden tunnistaminen ja peilauksen
piirtäminen suoran suhteen |
| avaruudellisen hahmottamisen harjoittelua |
| mittaamisen periaatteen vahvistaminen |
| mittayksiköiden käyttöä, vertailua ja helppoja muunnoksia |
| arviointia ja päättelyä |
Työskentelytavat
| konkreettisten apuvälineiden käyttäminen monipuolisesti |
| toiminnallisten työtapojen käyttö itsenäisesti |
| ongelmanratkaisua ryhmissä ja pareittain |
| omien laskujen keksiminen eri tavoin |
| erilaisten kokeiden ja tutkimusten harjoitteleminen |
| oppilaiden erilaisten oppimistyylien huomioon ottaminen mahdollisuuksien
mukaan |
Arviointi
| opettaja tekee jatkuvaa arviointia oppilaan osaamisesta ottaen huomioon
oppilaan aikaisemmat taidot 1.–2. luokilla |
| oppilas oppii arvioimaan matemaattisia taitojaan 3.–5. luokkien aikana
suullisesti ja/tai kirjallisesti |
Arvioinnin osa-alueet 3.–5. luokilla:
| työskentelytaidot (itsenäisesti ja ryhmässä) |
| laskutoimitusten oppiminen (kymmenjärjestelmä, eri laskutavat) |
| geometristen käsitteiden hallinta |
| tietojen kerääminen ja tilastojen tulkinta |
3.6
Ympäristö- ja luonnontieto
Yhteiset tavoitteet luokille 3.–4.
Tavoitteena on syventää oppilaan tuntemusta ja ymmärrystä
ympäristöstä. Kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen keinoin laajennetaan
oppilaan myönteistä ympäristö- ja luontosuhdetta. Oppilas harjaantuu etsimään
sekä esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa.
Oppilas oppii samalla käyttämään niitä käsitteitä, joiden avulla ympäristöä sekä
niihin kuuluvia ilmiöitä ja kohteita kuvataan ja selitetään.
3. luokan keskeiset tavoitteet
Eliöt ja elinympäristöt
| oppilas tutustuu eliöiden erilaisiin elinympäristöihin |
| oppilas laajentaa tietouttaan eri kasvi- ja eläinlajeista |
| oppilas ymmärtää eläinten ja kasvien merkityksen ihmiselle |
Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana
| oppilas havainnoi ympäristön muutoksia |
| oppilas hahmottaa kotipaikkakuntansa osana Suomea |
| oppilas oppii Suomen maantieteellistä nimistöä |
| oppilas tunnistaa maaston keskeisiä piirteitä kartasta |
Fysikaaliset ilmiöt
| oppilas oppii havainnoimaan ja ymmärtää yksinkertaisia fysikaalisia
ilmiöitä, kuten valo ja lämpö |
Aine
| oppilas havainnoi ilmaan liittyviä ilmiöitä |
| oppilas ymmärtää kierrättämisen tärkeyden energian säästön näkökulmasta |
Ihminen ja terveys
| oppilas oppii arkipäivän terveystottumuksia |
| oppilas oppii toimimaan hätätilanteissa ja osaa yksinkertaisia
ensiaputoimia |
Turvallisuus
| oppilas oppii ehkäisemään kiusaamista ja väkivaltaa |
| opitaan kulkemaan turvallisesti liikenteessä |
3. luokan keskeiset sisällöt
Eliöt ja elinympäristöt
| käsitellään eliöiden elinympäristöjä, kuten piha, metsä, niitty ja pelto |
| vieraillaan mahdollisuuksien mukaan erilaisissa luonnon maastoissa |
| tavallisimmat lähiympäristön luonnonvaraiset kasvi-, eläin- ja sienilajit |
| lemmikkieläimet ja hyötykasvit |
Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana
| kotiseutu ennen ja nyt |
| oma maakunta ja Suomi |
| tutustutaan erilaisiin karttoihin ja kartan käyttöön |
Fysikaaliset ilmiöt
| tutkitaan valoon liittyviä ilmiöitä, kuten valon etenemistä, heijastumista
ja varjon muodostumista |
| tutustutaan erilaisiin valon lähteisiin |
| tutkitaan lämpöön liittyviä ilmiöitä, kuten johtuminen ja säteileminen |
| tutkitaan erilaisia eristeitä ja niiden vaikutusta lämpötilaan |
| lämpötilan mittaaminen |
Aine
| tutkitaan ilman ominaisuuksia |
| palaminen |
| talousjätteen kierrätys |
Ihminen ja terveys
| huolehditaan omasta terveydestä arkipäivän tilanteissa |
| paloturvallisuus ja palovammojen ensiapu |
Turvallisuus
| harjoitellaan esim. ilmaisutaidon avulla toimimaan ristiriitatilanteissa |
| koulun säännöt |
| liikennemerkit |
| pyöräilijöiden liikennesäännöt |
4. luokan keskeiset tavoitteet
Eliöt ja elinympäristöt
| oppilas oppii etsimään tietoa luonnosta oman havainnoinnin ja tutkimuksen
lisäksi myös muista lähteistä esim. kirjat ja internet |
| opitaan tuntemaan suomalaisen metsän ekosysteemejä |
Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana
| oppilas hahmottaa Suomen osana Pohjoismaita |
| oppilas oppii eri Pohjoismaiden maantieteelliset erityispiirteet |
| oppilas oppii, miten Pohjoismaat eroavat toisistaan tai ovat
samankaltaisia |
| oppilas oppii etsimään tietoa Pohjoismaiden kartasta |
Fysikaaliset ilmiöt
| oppilas ymmärtää ja osaa kuvailla fysikaalisia ilmiöitä |
Aine
| oppilas tietää miten vesi kiertää luonnossa ja mistä vesi tulee |
| oppilas oppii veden olomuodot |
| oppilas oppii kierrättämään ja säästämään energiaa arkielämässä |
Ihminen ja terveys
| oppilas sisäistää arkipäivän terveystottumuksia |
| oppilas tietää hätäensiavun alkeet ja osaa toimia onnettomuuspaikalla |
Turvallisuus
| oppilas oppii ehkäisemään kiusaamista ja väkivaltaa |
| oppilas oppii kulkemaan turvallisesti liikenteessä |
4. luokan keskeiset sisällöt
Eliöt ja elinympäristöt
| käytetään yksinkertaisia tutkimusvälineitä |
| esitetään yksin tai erilaisissa ryhmissä koottua tietoa monipuolisesti |
| syvennetään aikaisempia tietoja eliöiden sopeutumisesta erilaisiin
elinympäristöihin |
| mänty- ja kuusimetsän eliöstö |
| ravintoketju |
| metsä virkistyskohteena ja jokamiehen oikeudet |
Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana
| Pohjoismaiden kartta |
| Pohjoismaat ja niiden maantieteellinen nimistö |
| tutustutaan Pohjoismaiden luontoon, elinkeinoihin ja kulttuuriin |
Fysikaaliset ilmiöt
| tutkitaan ääneen liittyviä ilmiöitä ja äänen lähteitä |
| magnetismi |
| yksinkertaisten laitteiden, kuten vivun ja pyörän ja jousen
toimintaperiaatteiden tutkiminen sekä erilaistenrakenteiden, kuten kolmio- ja
putkirakenteiden lujuuteen tutustuminen |
Aine
| tutkitaan veden kiertokulkua luonnossa ja sen olomuotoja |
| miten säästää luonnon vesivaroja |
| kompostointi ja maatuminen (ks. ravintoketju) |
Ihminen ja terveys
| huolehditaan omasta terveydestä arkipäivän tilanteissa |
| kylkiasento ja elvytyksen alkeet |
| toiminta onnettomuuspaikalla esim. pihalla sattunut tapaturma tai
pyöräilyonnettomuus |
Turvallisuus
| harjoitellaan esim. ilmaisutaidon avulla toimimaan ristiriitatilanteissa |
| koulun säännöt |
| liikennemerkit |
| pyöräilijöiden liikennesäännöt |
Työskentelytavat
Luonnon- ja ympäristötiedon opetuksessa voidaan käyttää
työtapoina mm. havainnointia, luokittelua, vertailua, keskustelua,
yksinkertaisia kokeita ja tutkimuksia, opintoretkiä sekä erilaisia ryhmä- ja
projektitöitä.
Arviointi
Arviointi on jatkuvaa ja tavoitteiden suuntaista. Arviointi voi
olla suullista tai kirjallista. Arvioinnissa otetaan huomioon tietojen lisäksi
myös oppilaan aktiivisuus sekä työskentelytaidot. Oppilailla on mahdollisuus
myös itsearviointiin.
Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä
Luonnon tutkimisen taidot
Oppilas osaa:
| tehdä havaintoja eri aisteilla sekä kohdistaa huomionsa havaintojen teon
kohteen olennaisiin piirteisiin |
| luokitella kappaleita, eliöitä ja ilmiöitä niiden erilaisten
ominaisuuksien perusteella |
| tehdä ohjatusti yksinkertaisia tutkimuksia, jotka kohdistuvat luontoon,
luonnon ilmiöihin ja rakennettuun ympäristöön |
| käyttää erilaisia tietolähteitä ja pohtia tiedon luotettavuutta |
| ilmaista luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä hankkimaansa tietoa
puhuen, kirjoittaen ja piirtäen |
Eliöt ja ympäristöt
Oppilas:
| ymmärtää, kuinka elollinen ja eloton luonto eroavat toisistaan, ja osaa
kuvata eri elinympäristöjen piirteitä sekä tunnistaa niiden tavallisimpia
eliölajeja; oppilas osaa jaotella eläimet |
selkärangattomiin ja selkärankaisiin
| tuntee vuodenaikojen vaihtelun piirteet ja osaa kuvata, kuinka eliöt ovat
sopeutuneet eri vuodenaikoihin ja erityisesti Suomen talveen |
| tietää, mistä ruoka-aineet ovat peräisin ja missä ruoka tuotetaan |
| osaa kuvata luonnonympäristön ja rakennetun ympäristön eroja |
| ymmärtää kartan ilmaisutavan sekä osaa käyttää kartanluvussa apuna
ilmansuuntia, kartta-merkkien selitystä ja janamittakaavaa ja laatia
yksinkertaisen kartan koulun pihasta ja omasta lähiympäristöstään |
| osaa kuvata kotiseutunsa ja oman maakuntansa luonnonoloja ja ihmisen
toimintaa |
| ymmärtää kotiseutunsa osana Suomea ja Suomen osana Pohjoismaita sekä
ymmärtää avaruudessa pyörivän maapallon ihmisen elinpaikkana; oppilas osaa
hahmottaa Suomea, Pohjoismaita ja muita lähialueita sekä ymmärtää näiden
alueiden maisemallisen rikkauden |
| osoittaa kiinnostusta ja vastuullisuutta luontoa ja rakennettua ympäristöä
kohtaan ja osaa arvioida ympäristön kauneutta, monimuotoisuutta ja
viihtyisyyttä |
Ympäristön aineita ja ilmiöitä
Oppilas:
| osaa käyttää yksinkertaisia tutkimusvälineitä, kuten luuppia, kelloa,
pituusmittoja ja lämpömittaria, sekä käyttää havaintojen teossa myös itse
tehtyjä välineitä |
| osaa selittää yksinkertaisten laitteiden toimintaa |
| osaa rakentaa yksinkertaisen virtapiirin pariston, lampun ja johtimien
avulla sekä tuntee kodissa käytettäviä sähkölaitteita; oppilas ymmärtää, että
sähkön käyttöön liittyy vaaroja, ja osaa käyttää sähkölaitteita turvallisesti |
| tuntee erilaisia valon, äänen ja lämmön lähteitä sekä tunnistaa ja osaa
tutkia valoon, ääneen ja lämpöön liittyviä ilmiöitä kuten äänen eteneminen,
valon heijastuminen ja lämmön siirtyminen; hän tuntee myös näön ja kuulon
suojeluun sekä palovammojen ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä ja osaa toimia
niiden mukaisesti |
| osaa tutkia ilman ja veden ominaisuuksia sekä veden olomuodon muutoksia ja
kuvailla veden kiertokulkua luonnossa; hän ymmärtää aineen muuttumisen
toisiksi aineiksi esimerkiksi kynttilän tai puun palaessa; oppilas tuntee
herkästi syttyviä aineita ja osaa käyttää alkusammutusvälineitä |
| tuntee erilaisten aineiden ja materiaalien ominaisuuksia ja
käyttötarkoituksia ja ymmärtää, että kotona voi olla vahingollisia aineita,
kuten lääkkeitä, pesu- ja puhdistusaineita sekä liuottimia ja tupakka- ja
alkoholituotteita |
| osaa lajitella jätteitä, ei roskaa ympäristöä sekä osaa säästää vettä,
sähköä ja lämpöä. |
Ihminen ja terveys
Oppilas:
| tunnistaa kasvun ja kehityksen sekä elämänkulun eri vaiheita, osaa nimetä
ihmisen tärkeimmät ruumiinosat ja keskeisiä elintoimintoja |
| tuntee terveyttä edistäviä arkikäytäntöjä ja tottumuksia: vuorokausirytmi,
ravinto, säännöllinen ruokaileminen, päivittäinen liikunta, riittävä uni ja
lepo, oikeat työasennot ja ryhti, pukeutuminen, suun terveys, hygienia |
| osaa perussäännöt kohteliaasta käytöksestä ja ryhmässä toimimisesta; hän
osaa tunnistaa ja nimetä erilaisia tunteita ja tietää, miten tunteiden
ilmaisua voidaan säädellä |
| osaa kuvata tavallisimpia sairauksia, niiden oireita ja itsehoitoa; hän
tietää lääkkeiden käytön perussääntöjä; hän osaa yksinkertaisia ensiaputaitoja
ja osaa hälyttää tai hakea apua tarvittaessa |
Turvallisuus
Oppilas:
| osaa kuvata erilaisia kiusaamisen ja väkivallan tunnuspiirteitä; hän
tietää yksilön oikeuden fyysiseen koskemattomuuteen ja tunnistaa hyväksytyn ja
ei-toivotun kosketuksen erot; tietää, miten tarvittaessa voi hakea apua
itselleen ja ketkä auttavat koulussa ja lähiyhteisössä |
| tietää ikäkautensa mukaisesti, mikä on luvallista toimintaa ja mikä ei |
| tietää ja tunnistaa turvallisuutta uhkaavia vaaratekijöitä
lähiympäristössä ja liikuttaessa liikenteessä, vesillä tai jäällä; hän tuntee
jalankulkijana ja pyöräilijänä keskeiset liikenne-säännöt ja ymmärtää, miksi
sovittuja ohjeita ja sääntöjä pitää noudattaa. |
3.9
Evankelis-luterilainen uskonto
Oppiaineen tarkoitus on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja
kokemuksia, joiden pohjalta hän rakentaa omaa kulttuuri-identiteettiään ja
hahmottaa uskontojen merkitystä omassa lähiympäristössään.
Mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään eri seurakuntien tarjoamia
tilaisuuksia.
Yhteiset tavoitteet luokille 1.–5.
Oppilas
| oppii luottamusta elämään ja itseensä, kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden
sekä näkemään uskonnon vaikutuksen omassa ja muiden elämässä |
| tutustuu kristinuskon perusteisiin, keskeisiin käsitteisiin ja
evankelisluterilaisen kirkon toimintaan lähiympäristössään |
| tutustuu Raamatun rakenteeseen, sen jakoon Vanhaan ja Uuteen testamenttiin |
| tutustuu Vanhan testamentin keskeisiin kertomuksiin |
| tutustuu Uuden testamentin kertomuksiin Jeesuksen elämästä ja hänen
opetuksiin |
| tutustuu kirkkovuoden juhliin, kirkollisiin toimituksiin, musiikkiin,
perhejuhliin ja seurakunnan työmuotoihin |
| oppii yhdistämään kirkkovuoden ja Jeesuksen elämänkaaren |
| oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten
jakamista sekä kristillisen etiikan soveltamista |
| tutustuu muihin kristillisiin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja
ei-uskonnollisiin katsomuksiin omien arkikokemustensa ja lähiympäristön
tarjoamien konkreettisten esimerkkien avulla |
3. luokan keskeiset tavoitteet
Oppilas:
| tutustuu Vanhaan testamenttiin ja sen keskeisiin kertomuksiin |
3. luokan keskeiset sisällöt
Raamatun kertomuksia ja opetuksia
| Patriarkkakertomukset |
| Egyptistä luvattuun maahan |
| Herran siunaus |
Eettisyyteen kasvaminen
| kymmenen käskyä |
| yhdessä elämisen kysymyksiä |
| oikeudenmukaisuus |
Luterilaisen kirkon elämää
| Jumalanpalvelus, messu |
| tutustutaan uuteen ja vanhaan hengelliseen musiikkiin |
Kirkkovuoden juhlat
| kristillisiä symboleita |
| kerrataan pääsiäisen ja joulun tapahtumat |
| kevätjumalanpalveluksessa avustaminen |
4. luokan keskeiset tavoitteet
Oppilas:
| tutustuu Uuteen testamenttiin sekä Jeesuksen elämään ja opetuksiin |
| oppii yhdistämään kirkkovuoden ja Jeesuksen elämänkaaren |
| kasvaa eettisyyteen |
4. luokan keskeiset sisällöt
Raamatun kertomuksia ja opetuksia
| Uusi testamentti ja evankeliumit |
| tutustutaan Jeesuksen elämään ja opetustyöhön |
| Isä meidän -rukous |
| lähetyskäsky |
Eettisyyteen kasvaminen
| kultainen sääntö |
| rakkauden kaksoiskäsky |
Luterilaisen kirkon elämää
| tutustutaan uuteen ja vanhaan hengelliseen musiikkiin |
Kirkkovuoden juhlat
| kirkkovuoden juhlat ja niiden yhteys Jeesuksen elämään |
| liturgiset värit |
| opitaan pääsiäisen tapahtumat |
| pääsiäishartaudessa avustaminen |
3.10
Elämänkatsomustieto
| elämänkatsomustiedon opetus on tarkoitettu uskontokuntiin kuulumattomille
oppilaille |
| tuetaan oppilaan eettistä kasvua ja opitaan eettisen ajattelun taitoa |
Elämänkatsomustieto on oppiaine, jossa tapa työskennellä on
vähintäänkin yhtä tärkeä kuin vuosittain opiskeltavat asiakokonaisuudet.
Elämänkatsomustiedossa pyritään antamaan rakennusaineksia oman maailmankuvan ja
elämänkatsomuksen rakentamiseen. Työskentelyn päätavoite on oppilaiden ajattelun
kehittäminen ikäkauteen sopivalla tavalla käsittelemällä niin teoreettisia kuin
ajankohtaisiakin asioita. Asioita pyritään käsittelemään pitkäjänteisesti ja
syvällisesti pyrkimyksenä yhdistää tiedot, tunteet ja toiminta.
Elämänkatsomustiedossa pohditaan ihmisyyttä, onnellisen elämän aineksia ja
mietitään kultaisen säännön sisältöä ja merkitystä.
Elämänkatsomustiedossa oppilaat tutustuvat monipuolisesti
suomalaiseen kulttuuriin sekä vieraiden maiden ja kansojen kulttuureihin
erilaisuuden ymmärtämiseksi. Oppi-tunneilla pyritään myös ajankohtaisuuteen.
Kansainvälinen vastuu ja rauhantahtoinen suuntautuminen maailman kehitykseen
ovat esillä. Elämän-katsomustiedossa oppilasta ohjataan kestävän kehityksen
periaatteiden mukaisesti tiedostamaan luonnon merkitys ihmiselle sekä ihmisen
oma vastuu ympäristöstänsä.
Yhteiset tavoitteet luokille 1.–5.
Opetuksen ydintehtävänä on tukea lapsen kasvua ja antaa hänelle
välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa. Tavoitteena
on edistää oppilaan pyrkimystä:
| etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan sekä kasvaa
kohtaamaan epävarmuutta |
| kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia
huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja
käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa |
| tutustua ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja
kestävän kehityksen periaatteisiin ja oppia kantamaan vastuuta itsestään,
toisista ihmisistä, yhteisöstä ja luonnosta |
| tutustua lähiympäristönsä katsomuksiin ja kulttuureihin |
3. luokan keskeiset tavoitteet
Oppilas:
| tutustuu kultaiseen sääntöön, minkä toivotte ihmisten tekevän teille,
tehkää samoin heille, hyvän elämän ohjenuorana |
| havaitsee itseään ja muita yhdistäviä piirteitä ja kasvaa
suvaitsevaisuuteen |
3. luokan keskeiset sisällöt
Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu: Ystävyys
| kuka on ystävä? |
| mitä kuluu ystävyyteen? |
| erilaisia ystävyyssuhteita |
| mikä on ystävyyden merkitys elämässä? |
| ystävyys ja rakkaus |
| ystävällisyys |
Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti: Erilaisuus ja
suvaitsevaisuus
| ihmisiä yhdistäviä ja erottavia seikkoja |
| miten suhtaudun erilaisuuteen? |
| mitä on suvaitsevaisuus? |
| vammaiset |
Yhteisö ja ihmisoikeudet: Yhdessä eläminen
| mitä teemme yhdessä, miksi? |
| mikä on sääntö? erilaiset säännöt (leikissä, liikenteessä, kotona,
koulussa jne.) |
| mitä ovat sopimus, lupaus, luottamus, rehellisyys, totuus, valehteleminen,
petos jne. |
| kultainen sääntö |
Ihminen ja maailma: Minä ja luonto
| mitä voin tehdä luonnossa? |
| minä ja eläimet/kasvit |
| miten voin suojella luontoa?, miten liikun luonnossa |
4. luokan keskeiset tavoitteet
Oppilas:
| tutustuu lasten elämään eri maissa ja kulttuureissa |
| pohtii oikeudenmukaisuuden toteutumista omassa elämässään ja maailmassa |
4. luokan keskeiset sisällöt
Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu: Oikeudenmukaisuus ja reiluus
| oikea/väärä teko |
| oikeudenmukaisuus jokapäiväisessä elämässäni |
| oikeudenmukaisuuden toteutuminen maailmassa |
| rikkaus ja köyhyys maailmassa |
Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti: Erilaisia elämäntapoja
| lasten elämää eri maissa |
| erilaisia elämäntapoja (eurooppalainen, afrikkalainen, aasialainen,
amerikkalainen) |
| elämäntapojen kohtaaminen ja monikulttuurisuus |
| suvaitsevaisuus |
Yhteisö ja ihmisoikeudet: Lasten oikeudet
| oikeus ja laki |
| oikeus ja velvollisuus |
| lasten oikeudet ja niiden toteutuminen suomessa ja muualla |
Ihminen ja maailma: Luonnon tulevaisuus
| erilaiset aikakäsitykset ja niiden merkitys ihmisten elämässä |
| luontoa uhkaavat tekijät |
| mihin voin vaikuttaa/mihin en voi vaikuttaa? |
| miten voin vaikuttaa elinympäristöni tulevaisuuteen? |
3.12 Musiikki
Musiikin opetuksen tehtävänä on tarjota lapselle musiikin iloa
ja innostaa häntä harrastamaan sitä monipuolisesti.
3. luokan keskeiset tavoitteet
Oppilas:
| tutustuu suomalaiseen musiikkiin |
| tutustuu melodiasoittimen soittoon ja nuottikirjoitukseen |
| erottaa duurin ja mollin kuulemalla |
| oppii jonkin melodiasoittimen ja nuottikirjoituksen alkeita |
| oppii soittamaan erilaisia rytmisoittimia |
3. luokan keskeiset sisällöt
| lauletaan monipuolisesti uusia ja vanhoja, pääaisassa suomalaisia lauluja |
| lauletaan ja kuunnellaan lastenkulttuurin klassikkoja |
| opetellaan nuottien ja taukojen aika-arvoja (1/2, 1/4, 1/8-nuottipari ja
vastaavat tauot) |
| rytmisoittimin säestäminen ja omien rytmien keksiminen |
| opetellaan soittamaan yksinkertaisia melodioita esim. nokkahuilulla tai
kellopelillä |
4. luokan keskeiset tavoitteet
Oppilas:
| tutustuu monipuolisesti eri musiikin lajeihin |
| soittaa melodiasoitinta |
| tunnistaa sointivärin perusteella yleisimpiä orkesterisoittimia |
4. luokan keskeiset sisällöt
| kuunnellaan ja lauletaan monipuolista musiikkia |
| orkesterisoittimiin tutustuminen |
| omien melodioiden keksiminen |
| käytetään monipuolisesti rytmisoittimia melodiasoittimien ohella |
| nuottien aika-arvot (1/1,1/8) ja tauot ja pisteen merkitys |
| C – duuriasteikko |
| tutustutaan eri muotorakenteisiin |
Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä
Oppilas:
| osaa käyttää ääntään niin, että hän pystyy osallistumaan yksiääniseen
yhteislauluun |
| hahmottaa musiikin perussykkeen niin, että pystyy osallistumaan
soittamisen harjoitteluun ja yhteissoittoon |
| osaa toimia musisoivan ryhmän jäsenenä ottaen huomioon muut ryhmän jäsenet |
| hallitsee lauluohjelmistoa, josta osan ulkoa |
| osaa yksin ja ryhmän jäsenenä ääntä, liikettä, rytmiä tai melodiaa
käyttäen keksiä omia musiikillisia ratkaisuja esimerkiksi kaiku-,
kysymys/vastaus- ja soolo/tutti-harjoituksissa |
| tunnistaa kuulemaansa musiikkia ja osaa ilmaista kuuntelukokemustaan
verbaalisesti, kuvallisesti tai liikkeen avulla |
3.13
Kuvataide
Kuvataiteen opetuksessa painotetaan ilmaisussa tarvittavien
taitojen harjoittelua. Mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään museoiden,
näyttelyiden ja taidepajojen tarjonta.
3. luokan keskeiset tavoitteet
Oppilas:
| osaa käyttää erilaisia menetelmiä, välineitä, tekniikoita ja työtapoja |
| erottaa maalaamisen värittämisestä |
| osaa toimia museoissa ja taidenäyttelyissä |
| osaa ilmaista mielikuviaan ja ajatuksiaan kuvallisessa muodossa |
| keskustelee omista ja toisten kuvataidetöistä |
| havaitsee ja arvioi todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja |
3. luokan keskeiset sisällöt
| käytetään tavallisimpia kuvataiteen välineitä ja tekniikoita |
| väriopin perusteita |
| oman työn suunnittelu ja luonnostelu |
| muovailua ja rakentelua; tutustutaan keramiikan alkeisiin |
| tutustutaan taideprosessin vaiheisiin sekä eri alojen taiteilijoiden
työhön |
| tutustutaan oman kotikaupungin rakennuksiin ja rakennusperintöön |
| tutustutaan omassa kokemuspiirissä olevien vieraiden kulttuurien
visuaaliseen ilmaisuun |
4. luokan keskeiset tavoitteet
Oppilas:
| osaa käyttää erilaisia menetelmiä, välineitä, tekniikoita ja työtapoja |
| hallitsee sommittelun alkeet |
| osaa ohjatusti käyttää kuvaa ja taideteosta tietolähteenä |
| keskustelee kuvataidetöistä käyttäen keskeisiä käsitteitä, esim. väri,
viiva, muoto |
| osaa asettaa tavoitteita ja arvioida niiden toteutumista |
| osaa suunnitella ja arvioida oman lähiympäristönsä toimivuutta (esim.
pienoismallien avulla) |
| osaa arvioida käyttämiään medioita |
4. luokan keskeiset sisällöt
| käytetään tavallisimpia kuvataiteen välineitä ja tekniikoita |
| valööri, valo ja varjo |
| sommittelun perusteet |
| käytetään joitakin kuvaviestinnän välineitä, kuten digikameraa |
| tutustutaan muotoiluprosessin vaiheisiin |
Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä
Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu
Oppilas:
| osaa antaa kuvallisen muodon ajatuksilleen, tunteilleen ja mielikuvilleen
sekä muuntaa havaintojaan kuviksi |
| osaa käyttää keskeisiä välineitä ja tekniikoita omassa kuvan tekemisessään
sekä käyttää luonnostelua työskentelynsä apuna |
| osaa huolehtia työvälineistä ja materiaaleista |
| osaa sommittelun perusteita |
| osaa taltioida työskentelyprosessiaan ja käyttää sitä itsearvioinnissaan |
Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen
Oppilas:
| osaa keskustella omista ja toisten tekemistä kuvista sekä perustella omia
taidemieltymyksiään ja käyttää keskustelussa kuvataiteen käsitteitä |
| tietää, mitä taiteilijat, arkkitehdit ja suunnittelijat tekevät, tuntee
joidenkin suomalaisten taiteilijoiden teoksia ja arkkitehtien töitä sekä
omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien visuaalista ilmaisua |
| osaa toimia museossa ja taidenäyttelyssä |
| osaa ohjatusti käyttää tietolähteinä taideteoksia, ympäristön kuvia,
luonnon ja rakennettua ympäristöä, kirjoja, lehtiä, museoita, gallerioita ja
tietoverkkoa. |
Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu
Oppilas:
| tunnistaa ja osaa arvioida esteettisiä ja eettisiä arvoja omassa
lähiympäristössä ja koulussa |
| tuntee suunnittelun ja muotoilun perusteita |
| osaa työskennellä suunnitelmia tehdessään yksin ja vuorovaikutuksessa
muiden kanssa |
Media ja kuvaviestintä
Oppilas:
| osaa arvioida omaa median käyttöään, tehdä omia valintoja ja perustella
näkökantojaan |
| osaa havaita ja arvioida todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja |
| osaa käyttää joitakin kuvaviestinnän välineitä |
3.14 Käsityö
Käsityön opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan käsityötaitoa
niin, että hänen itsetuntonsa sen varassa kasvaa ja hän kokee iloa ja tyydytystä
työstään. Lisäksi hänen vastuuntuntonsa työstä ja materiaalin käytöstä lisääntyy
ja hän oppii arvostamaan työn ja materiaalin laatua ja suhtautumaan arvioiden ja
kriittisesti sekä omiin valintoihinsa että tarjolla oleviin virikkeisiin,
tuotteisiin ja palveluihin.
Opetus toteutetaan oppilaan kehitysvaihetta vastaavin
aihepiirein ja projektein kokeillen, tutkien ja keksien. Käsityön opetuksen
tehtävänä on ohjata oppilasta suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja itsenäiseen
työntekoon, kehittää luovuutta, esteettisiä, teknisiä ja psyykkis-motorisia
kykyjä, ongelmanratkaisutaitoja sekä ymmärrystä teknologian arkipäivän
ilmiöistä. Oppilasta johdatetaan tutustumaan suomalaiseen ja myös muiden
kansojen käsityön kulttuuriperinteeseen.
Käsityön opetuksessa painotetaan hyvien perustaitojen oppimista.
Opetuksessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan Helsingin museoiden tarjonta
sekä
erilaiset näyttelyt.
Vuosiluokat 1.–4.
Käsityön opetuksen ydintehtävä vuosiluokilla 1 – 4 on
perehdyttää oppilas käsityötietoihin ja -taitoihin sekä herättää hänen
kriittisyytensä, vastuuntuntonsa ja laatutietoisuutensa työskentelyssä ja
materiaalivalinnoissa. Oppilasta autetaan omaksumaan suunnittelutapoja ja hän
oppii perusvalmiuksia suunnitelmiensa toteuttamiseen. häntä ohjataan käyttämään
käsityössä tarvittavia perustyövälineitä sekä erilaisia koneita turvallisesti ja
tarkoituksenmukaisesti. Hänen pitkäjänteisyyttään ja ongelmanratkaisutaitoaan
kehitetään sekä ryhmässä että itsenäisessä työssä. Monipuolinen työskentely,
taidon oppiminen ja osaamisen kokemus antavat työniloa, ja oppilaassa syntyy
myönteinen asenne työn tekemistä ja opiskelua kohtaan. Opetus toteutetaan
samansisältöisenä kaikille oppilaille käsittäen sisältöjä teknisestä työstä ja
tekstiilityöstä.
3. luokan keskeiset tavoitteet
Oppilas:
| harjoittelee käsityöprosessia |
| harjoittelee työohjeiden kuuntelemista ja työpiirustusten lukemista ja
suunnittelua |
| harjoittelee koneiden ja työvälineiden oikeaa ja turvallista käyttöä |
| tutustuu eri materiaaleihin ja valmistustekniikoihin |
| harjoittelee säästäväistä materiaalien käyttöä |
| oppii huolehtimaan työvälineistä ja -ympäristöstä |
| oppii tuntemaan käsityöhön liittyviä käsitteitä |
| oppii avaruudellista hahmottamista suunnittelussaan ja työskentelyssään |
3. luokan keskeiset sisällöt
Tekstiilityö
| ompelukoneen käytön harjoittelua |
| silittämisen perusasioita |
| ompelutyön suunnittelua ja valmistamista yksinkertaisen kaavan avulla |
| eri tekniikoihin tutustumista (esim. kankaanpainanta tai huovutus) |
| liittyviä käsityönomaisia pikkutöitä |
| aihepiireihin liittyvää tekstiili- ja kuluttajatietoa |
Tekninen työ
| puun mittaaminen sahaaminen, naulaaminen, poraaminen, hiominen sekä
pintakäsittely lakkaamalla ja maalaamalla |
| muovin sahaaminen, poraaminen, hiominen ja liittäminen |
4. luokan keskeiset tavoitteet
Oppilas:
| oppii vähitellen hallitsemaan kokonaisen käsityöprosessin |
| harjoittelee työohjeiden ja työpiirustusten lukemista |
| harjoittelee koneiden ja työvälineiden oikeaa ja turvallista käyttöä |
| tutustuu uusiin materiaaleihin ja valmistustekniikoihin |
| harjoittelee säästäväistä materiaalien käyttöä |
| huolehtii työvälineistä ja -ympäristöstä |
| oppii arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä |
| tutustuu tietoteknisten välineiden käyttöön käsityöprosessin aikana |
4. luokan keskeiset sisällöt
Tekstiilityö
| ompelukoneen monipuolisempaa käyttöä |
| ompelutyön suunnittelua ja valmistamista kaavan avulla |
| kirjontaa käsin tai koneella |
| juhlapyhiin liittyviä käsityönomaisia pikkutöitä |
| aihepiireihin liittyvää tekstiili- ja kuluttajatietoa |
Tekninen työ
| puun höylääminen, muotosahaus ja kaarevan pinnan höyläys |
| muovin muotosahaaminen, kuumataivutus ja viimeistely |
| metallilangan taivutus ja liittäminen |
Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä
Oppilas:
| osaa ohjatusti suunnitella toteuttamiskelpoisen tuotteen |
| työskentelee ohjattuna tarkoituksenmukaisesti suunnitelmaansa toteuttaen
ja työturvallisuuden huomioon ottaen |
| hallitsee käsityön perustekniikoita, tuntee keskeisiä käsitteitä ja
tunnistaa perusmateriaaleja |
| pyrkii työskentelemään pitkäjänteisesti sekä ryhmän jäsenenä että
itsenäisesti, haluaa kehittyä käsityöntekijänä ja tuntee vastuunsa yhteisistä
työvälineistä ja työtilojen viihtyisyydestä |
| arvioi ja arvostaa omaa ja toisten työskentelyä, oppimista sekä työn
tuloksia |
| suhtautuu myönteisesti omaan ja muiden kansojen kulttuuriperintöön |
Arviointi
Arvioinnin perusteet:
| aktiivinen osallistuminen |
| myönteinen asennoituminen |
| luovuus |
| osaaminen |
Oppilaan osaamisen ja edistymisen arviointi perustuu hyvän
osaamisen kriteereihin ja asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi arvioidaan
oppilaan työskentelytaitoja ja kiinnitetään huomiota oppilaan aktiivisuuteen ja
innostuneisuuteen.
Opetusjärjestelyt
Käsityötä opetetaan 3.–4. luokilla puoli lukuvuotta teknisessä
ja puoli vuotta tekstiilityössä 2 viikkotuntia.
Aihekokonaisuudet
Käsitöissä käsitellään seuraavia aihekokonaisuuksia: ihmisenä
kasvaminen, kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys, osallistuva kansalaisuus
ja yrittäjyys, vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä
tulevaisuudesta, turvallisuus ja liikenne sekä ihminen ja teknologia.
3.15 Liikunta
Liikunnan opetuksen päämääränä on antaa oppilaille sellaisia
taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua
liikunnallinen elämäntapa. Liikunnanavulla tuetaan myös oppilaan sosiaalisia
taitoja sekä opetetaan ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Oppilas
tutustuu leikkien ja pelin avulla erilaisiin sisä- ja ulkoliikuntamuotoihin.
Lapsi saa liikkua kannustavassa ilmapiirissä omilla ehdoillaan ilman keskinäisen
kilpailun korostumista.
3. luokan keskeiset tavoitteet
Oppilas:
| hallitsee motoriset perustaidot ja innostuu liikkumisesta |
| harjoittelee itsensä hallitsemista ja ryhmässä toimimista |
| oppii kuuntelemaan ohjeita ja sääntöjä |
Voimistelu
| tutustuminen voimisteluliikkeisiin sekä välineisiin ja telineisiin |
Palloilu
| tutustuminen palloilulajeihin leikinomaisesti |
| oppilas harjoittelee lajien alkeistaitoja |
Yleisurheilu
| oppilas harjoittelee juoksua, hyppyjä ja heittoja leikinomaisesti |
Luontoliikunta
| tutustuminen kartan käyttöön luonnossa |
| oppilas oppii liikkumaan luonnossa |
Talvilajit (mahdollisuuksien mukaan)
| oppilas oppii käyttämään hiihdon välineitä ja luistimia |
| oppilas tutustuu talvilajien perustaitoihin |
Uinti
| oppilas harjaantuu uinnin perustaidoissa |
3. luokan keskeiset sisällöt
Voimistelu
| voimisteluliikkeitä ilman välineitä sekä telineisiin ja välineisiin
tutustuen |
Palloilu
| eri lajien pallonkäsittelyä leikinomaisesti ja viitepelien kautta |
Yleisurheilu
| perusharjoitteet juoksuissa, hypyissä ja heitoissa |
Luontoliikunta
| liikkuminen luonnossa opetuskartan avulla pareittain |
| suunnistuksen alkeisharjoitteita |
Talvilajit (mahdollisuuksien mukaan)
| hiihdon perusharjoitteita |
| luistimilla liukumisen, jarrutuksen, eteenpäin luistelun harjoitteita |
Uinti
| kellunta |
| hengitys |
| sujuva liukuminen |
| perusuinnin varmentaminen |
4. luokan keskeiset tavoitteet
Oppilas:
| osaa toimia ohjeiden mukaan ja noudattaa sääntöjä |
| osaa toimia itsenäisesti ja ryhmässä, kykenee pitkäjänteiseen
työskentelyyn |
| pukeutuu tarkoituksenmukaisesti liikuntatunneille sekä huolehtii
puhtaudestaan |
| hallitsee motoriset perustaidot ja osaa käyttää niitä monipuolisesti |
Voimistelu
| oppilas osaa tavallisimmat perusvoimisteluliikkeet |
| oppilas osaa liikkua rytmissä |
Palloilu
| oppilas osaa lajeille tyypillisiä pallonkäsittelytekniikoita leikkeihin ja
harjoituksiin sovellettuna |
Yleisurheilu
| oppilas harjaantuu juoksussa, hypyissä ja heitoissa |
Luontoliikunta
| oppilas osaa liikkua luonnossa alkeiskartan avulla ja luontoa kunnioittaen |
Talvilajit (mahdollisuuksien mukaan)
| oppilas osaa hiihtää maastossa |
| oppilas hallitsee luistelussa liu’ut, eteenpäin luistelun ja jarrutuksen |
Uinti
| oppilas pystyy uimaan uintisyvyisessä vedessä |
4. luokan keskeiset sisällöt
Voimistelu
| perusvoimisteluliikkeitä ilman välineitä, telineillä ja välineillä |
| liikkumista rytmin tai musiikin mukaan |
Palloilu
| eri palloilulajien perustaitoja leikein ja harjoittein |
| viitepelejä |
Yleisurheilu
| perusharjoitteet juoksuissa, hypyissä ja heitoissa |
Luontoliikunta
| peruskarttamerkit |
| liikkuminen ja suunnistus alkeiskartan kanssa |
Talvilajit (mahdollisuuksien mukaan)
| hiihtoa maastossa, mäenlaskua ja –nousua |
| luistelussa liukuharjoitteet, potkuharjoitteita eteenpäin luistelussa,
jarrutus |
Uinti
| tutustumista eri uintityyleihin |
Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä
Oppilas:
| hallitsee motorisia perustaitoja ja osaa soveltaa niitä eri
liikuntamuodoissa |
| osaa juosta, hypätä, heittää |
| osaa joitakin perus-, väline ja telinevoimistelun liikkeitä |
| osaa joidenkin pallopelien perusteita ja osaa toimia peleissä |
| osaa luistelussa liukumisen, eteenpäin luistelun ja jarrutuksen |
| pystyy liikkumaan suksilla monipuolisesti |
| osaa liikkua luonnossa karttaa hyväksi käyttäen ja luontoa kunnioittaen |
| pystyy uimaan monipuolisesti uintisyvyisessä vedessä |
| osaa ilmaista itseään luovasti liikunnan avulla ja liikkua jonkin rytmin
tai musiikin mukaan |
| toimii itsenäisesti ja ryhmässä sovittujen ohjeiden mukaan sekä osallistuu
vastuullisesti ja yritteliäästi koululiikuntaan |
| varustautuu liikuntatunneille asianmukaisesti ja huolehtii puhtaudestaan |
| pystyy pitkäjänteiseen työskentelyyn ja suhtautuu realistisesti omiin
suorituksiin |
|
